Dementia on oireyhtymä, joka voi olla ohimenevä, etenevä tai pysyvä riippuen siitä mitä oireiden taustalla on. Useimmiten se on etenevä. Dementiassa älylliset toiminnot kuten esimerkiksi muisti, sekä käytännön taidot heikkenevät. Oireisiin voi kuulua kielellisiä vaikeuksia, kätevyyden heikkenemistä, tunnistamisen vaikeuksia ja monimutkaisten älyllisten toimintojen heikkenemistä. Dementiaa aiheuttavat muistisairaudet ovat niin yleisiä, että niitä voidaan pitää kansantauteina.

Moni sairaus voi aiheuttaa dementian. Yleisimmät etenevän tai pysyvän dementian aiheuttajat vanhuusiässä ovat Alzheimerin tauti ja vaskulaarinen eli verisuoniperäinen dementia. Suurin osa dementiatapauksista johtuu Alzheimerin taudista. Muita syitä dementialle ovat aivovammat ja erilaiset keskushermoston sairaudet. Hoidettavissa olevat tapaukset voivat johtua yleissairaudesta, kuten esimerkiksi maksan tai munuaisten vajaatoiminnasta. Dementiaoireet voivat johtua myös vitamiininpuutoksesta, myrkytyksestä tai liiallisesta lääkityksestä. Etenkin ikäkkäillä vakava masennus voi aiheuttaa dementiaoireita, jotka katoavat kun masennus hoidetaan. Toisaalta masennus voi olla merkki alkavasta dementiasta. Ikääntyessä tapahtuu myös normaalia muistitoimintojen hidastumista, joka ei välttämättä enteile dementiaa.

Voimakkaimmin dementiaa ennustava riskitekijä on ikä. On kuitenkin myös monia sellaisia riskitekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa. Kohonnut verenpaine ja kolesteroli suurentavat dementiariskiä, mutta niitä voidaan hoitaa elintavoilla ja lääkkeillä. Tupakointi lähes tuplaa Alzheimerin taudin ja vaskulaarisen dementian riskin, joten tupakoinnin välttäminen on ensisijaisen tärkeää. Diabetes, kohonnut veren glukoosipitoisuus, ylipaino ja etenkin vyötärölihavuus ovat myös dementian riskitekijöitä. Diabeteksessa hyvä hoitotasapaino on tärkeää, ja painon pitäminen normaalina dementiankin kannalta suositeltavaa. Pitkäkestoinen, runsas alkoholinkäyttö voi johtaa alkoholidementiaan ja nopeuttaa Alzheimerin taudin etenemistä. Myös huumausaineet altistavat dementialle. Dementian riski on suurempi jos sitä on esiintynyt suvussa, mutta vain pieni osa tapauksista on perinnöllisiksi luokiteltavia.

Ruokavalion keinoin voi pyrkiä pitämään dementiaa loitolla. Hyödyllistä on runsas kasvisten ja hedelmien syönti, sekä runsaasti omega3-rasvahappoja sisältävän kalan syöminen. Välimeren ruokavaliota noudattavien dementiariski näyttäisikin olevan pienempi kuin muilla. Terveellisen ruokavalion vaikutusten on arveltu osittain välittyvän vitamiinien kautta, mutta synteettisten vitamiinivalmisteiden tehosta dementian ehkäisyssä ei ole näyttöä.

Dementian ehkäisyn näkökulmasta on tärkeää välttää päähän kohdistuvia iskuja. Sosiaalinen aktiivisuus ja mukava harrastaminen voivat suojata dementialta. Aivoja tulisi myös käyttää monipuolisesti kaikissa ikävaiheissa, ja korkea koulutus näyttäisikin olevan yksi suojaava tekijä. Kohonnut koulutustaso on ollut myös yhteydessä muistisairauksien vähenemiseen kohorttitutkimuksessa. Hyvä keuhkojen toiminta keski-iässä enteilee parempaa kognitiivista tilaa vanhemmalla iällä, ja liikunnan harrastaminen vaikuttaa edullisesti myös aivojen terveyteen. Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy vähentää riskiä sairastua dementiaan. Elintavoilla voidaan pienentää dementiariskiä niilläkin, joilla on geneettinen alttius saada muistisairaus. Parantavaa tai dementian estävää hoitoa ei kuitenkaan vielä ole olemassa, mikä tekee riskitekijöihin vaikuttamisesta sitäkin tärkeämpää. Dementiaa ehkäistään siis pääpiirteittäin samoin kuin monia muitakin ehkäistävissä olevia sairauksia: terveellisillä elämäntavoilla.