Migreeni on sairaus, joka oireilee päänsärkykohtauksina. Se on yleisempää naisilla, ja se voi periytyä. Migreenin suurempaa esiintyvyyttä naisilla selittää hormonikierto, joka voi toimia laukaisevana tekijänä migreenikohtauksissa. Migreeniä on auratonta ja aurallista muotoa. Näistä auraton muoto on yleisempi. Aurattomassa migreenissä päänsärky alkaa ilman ennakoivia oireita, aurallisessa muodossa on ennakoivasti muita oireita. Migreenin syy on tuntematon.

Migreeniä vai tavallista päänsärkyä?

Migreeni diagnosoidaan oireiden perusteella, sillä mitään migreenin paljastavaa laboratoriotutkimusta tai muuta erityistä testiä ei ole olemassa. On kuitenkin tärkeää saada muut mahdolliset päänsäryn aiheuttajat suljettua pois. Diagnosoinnissa voidaan käyttää esimerkiksi päänsärkypäiväkirjaa.

Ennen kohtauksia voi olla ennakko-oireita. Tällaisia ovat makeanhimo, haukottelu, palelu, väsymys tai muutokset luonteessa. Aurallisessa migreenissä ennen päänsäryn alkua esiintyy alle tunnin kestäviä muita oireita kuten näköhäiriöitä, raajojen puutumista, huimausta tai puheen vaikeuksia. Auraoireet voivat joskus esiintyä ilman päänsärkyäkin. Migreeniksi päänsäryn tunnistaa pahoinvoinnista, kivun tuntumisesta sykkeen tahdissa ja kivun pahenemisesta rasituksessa. Kipu kestää muutamasta tunnista pariin vuorokauteen.

Mikä laukaisee migreenikohtauksen ja voiko niitä ennaltaehkäistä?

Kohtauksia aiheuttavat monet erilaiset tekijät, kuten stressi, auringonvalo, alkoholinkäyttö, unen puute, ruokailun viivästyminen tai huono näkö ja purentavirheet. Naisilla migreeniä esiintyy usein kuukautisten yhteydessä.

Osa potilaista pärjää tavanomaisten särkylääkkeiden avulla tai ilman lääkkeitä. Ympäristötekijöillä voidaan helpottaa oloa kohtauksen aikana: pimeä, viileä ympäristö voi auttaa. Parasetamolia tai tulehduskipulääkettä otetaan riittävä määrä kerralla, parasetamolia ja ibuprofeenia voi myös yhdistää. Särkylääkkeistä löytyy myös poretablettivaihtoehtoja jotka vaikuttavat nopeammin ja peräpuikkoja niihin tapauksiin, joissa pahoinvointi estää lääkkeen ottamisen suun kautta.

Migreenin hoidossa voidaan käyttää myös siihen tarkoitettuja täsmälääkkeitä, triptaaneja. Ne tehoavat suurimpaan osaan migreenikohtauksista. Lääke otetaan heti päänsäryn tai pahoinvoinnin alettua, ei kuitenkaan aurallisessa migreenissä ennen kuin auraoireet ovat kokonaan ohi. Triptaanit annostellaan suun kautta, nenäsuihkeena tai pistoksena. Ne eivät sovi sepelvaltimotautia sairastaville tai auraoireina halvausoireita saaville. Pahoinvointiin voidaan käyttää pahoinvointilääkettä. Jos migreeniä ei hoideta riittävän nopeasti tai tehokkaasti, kipu voi pitkittyä ja ihon kipuherkkyys lisääntyä. Migreeniin on olemassa myös säännöllisesti käytettävä estolääkitys, jota voidaan käyttää jos kohtauksia on kuukaudessa enemmän kuin 2-3. Se ei estä migreenikohtauksia kokonaan, mutta usein niiden määrä vähenee huomattavasti estolääkityksen avulla.

Aurallista migreeniä sairastavien sepelvaltimotauti- ja aivohalvausriski on suurentunut, minkä vuoksi sitä sairastavien naisten ei tulisi käyttää estrogeenia sisältäviä ehkäisyvalmisteita. Myös tupakointia tulisi välttää.

Migreeniä eivät aiheuta mitkään elintapatekijät eikä sitä sinänsä voida ehkäistä, mutta kohtauksilta voi yrittää välttyä kiinnittämällä huomiota laukaiseviin tekijöihin. Niitä tunnistamalla ja välttämällä kohtauksia voidaan ehkäistä. Migreeni helpottaa usein iän myötä, ja monella se on hyvänlaatuinen ja aiheuttaa vain joitakin päänsärkykohtauksia koko elämän aikana. Kroonistuneesta migreenistä kärsii vain pieni osa kaikista migreeniä sairastavista.