Väsymys liittyy monesti elämäntilanteeseen, mutta joskus pitkittyneen väsymyksen kohdalla kyseessä voi olla krooninen väsymysoireyhtymä (chronic fatigue syndrome, CFS). Uudemmalta nimeltään se on myalgic encephalomyelitis (ME) eli lihaskipuja aiheuttava aivo- ja selkäydintulehdus. Se on fyysinen, neurologinen sairaus, joka oireilee pitkäkestoisena uupumuksena. Väsymys ei helpotu levossa ja pahenee kuormituksen yhteydessä.

Poikkeukset aivoissa voivat selittää oireyhtymän syntyä

Vähintään puoli vuotta jatkuneen väsymyksen lisäksi taudinkuvaan kuuluvat muisti- ja keskittymisvaikeudet, lihaskivut, suurentuneet kaulan ja kainaloiden imusolmukkeet, kivut useissa nivelissä, päänsärky ja monia muita mahdollisia oireita. Oireet voivat joskus olla jopa niin pahoja, että sairaus johtaa liikuntakyvyttömyyteen tai estää lähtemästä kotoa.

Suomessa tarkkaa tutkimustietoa kroonisen väsymysoireyhtymän yleisyydestä ei ole, mutta vuosittain siihen sairastuu noin kymmenen henkilöä. Sairauden syy ei ole selvillä. Potilaiden aivoista on kuitenkin löytynyt poikkeavuuksia, jotka saattavat selittää sen syntyä. Muutokset olivat sitä suurempia, mitä pahemmat oireet potilailla oli. Joskus väsymysoireyhtymä voi tulla jonkin muun fyysisen sairauden seurauksena. Kroonisen väsymysoireyhtymän syiksi onkin arveltu erilaisia infektioita.

Milloin kannattaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin?

Väsymyksen kestäessä pitkään on syytä hakeutua lääkärin hoitoon, sillä on tärkeää selvittää mistä väsymys johtuu. Kroonisen väsymysoireyhtymän diagnoosi tehdään oireiden perusteella ja muita sairauksia pois sulkemalla. Väsymyksen taustalla voi olla myös jokin hoidettavissa oleva sairaus, ja kroonisen väsymysoireyhtymän oireet sopivat moniin muihinkin sairauksiin. Jollei mitään sellaista sairautta löydy ja väsymys on jatkunut vähintään puoli vuotta, on elämää hankaloittavaa ja muitakin taudinkuvaan liittyviä oireita ilmenee, voidaan diagnosoida väsymysoireyhtymä.

Krooniseen väsymysoireyhtymään ei ole parantavaa hoitoa tai yhtä kaikille toimivaa hoitoa. Ongelmana kroonisen väsymysoireyhtymän hoitojen kehittämisessä on se, ettei sairauden syntymekanismia tunneta. Näin ollen tehokkaiden hoitojen kehittäminen on haastavaa. Sen verran on kuitenkin havaittu, että säännöllinen, määrätietoinen ja asteittain lisättävä liikunta ja venyttely voivat helpottaa oireita ja lisätä toimintakykyä. Liian raskaalla liikunnalla voi sen sijaan olla heikentävä vaikutus. Liikunnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä enemmänkin järkevästi toteutettuja fyysisiä harjoitteita kuin kuntoliikuntaa. Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi kymmenen minuutin kävelystä.

Psykoterapia apuna, muiden ymmärrys tukena

Kognitiivinen psykoterapia saattaa auttaa väsymysoireiden seurauksena syntyneiden ongelmien käsittelyssä ja jopa vähentää oireita. Vaikka vaiva itsessään ei ole psyykkinen, voi masennuslääkkeistä olla apua mahdolliseen ja yleisesti esiintyvään väsymysoireyhtymän aiheuttamaan masennukseen. Rauhoittavia tai unilääkkeitä ei tulisi käyttää säännöllisesti niiden väsymysoireita pahentavan vaikutuksen vuoksi. Ympäristön tuki on tärkeää, sillä se auttaa potilasta tulemaan toimeen väsymyksensä kanssa. Sairastuneiden on Suomessa ollut vaikea saada sairauslomaa tai sairauseläkettä, mikä hankaloittaa potilaan elämää entisestään.

Krooninen väsymysoireyhtymä ei nykykäsityksen mukaan lyhennä elinikää, mutta siihen liittyy suurentunut itsemurhakuolleisuus. Yksittäisen potilaan kohdalla ennustetta sairauden kulusta on mahdotonta antaa. Lapsena sairastuneista useimmilla sairaus lievittyy tai paranee muutamassa vuodessa, mutta aikuisena sairastuneilla se jatkuu todennäköisemmin pidempään.