Hemoglobiini on veren punasolujen sisältämä valkuaisaine, joka sisältää rautaa. Hemoglobiinin tehtävänä on kuljettaa happea keuhkoista kudoksiin ja hiilidioksidia kudoksista poispäin. Sen viitearvot ovat naisilla 117-155 g/l ja miehillä 134-167 g/l. Perimä vaikuttaa pitoisuuteen. Terveellä aikuisella hemoglobiinin pitoisuus pysyy melko vakaana. Liian matalaa pitoisuutta kutsutaan anemiaksi, joka on löydettävissä noin kolmanneksella maailman väestöstä. Joissakin tilanteissa hemoglobiini voi olla liian korkeakin.

Anemia

Anemian syynä on joko veren punasolujen vähyys tai punasolujen sairaus. Nuorilla se on harvinaisempaa kuin vanhemmilla. Lievässä muodossaan anemia voi olla täysin oireeton, etenkin nuorilla. Tavallisia oireita ovat epämääräinen väsymys ja heikkous sekä alentunut suorituskyky urheillessa. Vaikea anemia oireilee selvänä väsymyksenä, hengenahdistuksena ja huimauksena. Anemia voidaan todeta helposti verinäytteestä, ja sen syy on selvitettävä jotta sitä voidaan hoitaa.

Yleisimmin anemia johtuu raudanpuutteesta, joka johtuu tavallisesti veren menettämisestä. Verta voidaan menettää runsaiden kuukautisten tai ruuansulatuskanavan verenvuodon yhteydessä. Raudanpuuteanemiaa hoidetaan suun kautta otettavalla rautalääkityksellä. 100 mg on yleensä riittävä annostus. Raudanpuuteanemiaa voidaan ehkäistä hoitamalla runsaita kuukautisia, ottamalla tarvittaessa rautaa kuurina ja huolehtimalla ruuan riittävästä rautapitoisuudesta. Eniten rautaa on maksa- ja veriruuissa ja lihassa, kasvisruuista täysjyväviljavalmisteissa, palkokasveissa, siemenissä ja pähkinöissä. C-vitamiini parantaa raudan imeytymistä. Ruuansulatuskanavan verenvuotoja voidaan ehkäistä rajoittamalla tulehduskipulääkkeiden käyttöä.

Raskausaikana hemoglobiini usein laskee. Sen määrä ei oikeastaan vähene, vaan ilmiö johtuu verimäärän lisääntymisestä, mikä laimentaa hemoglobiinipitoisuutta. Raskausajan anemiaa hoidetaan suun kautta otettavilla rautatableteilla. Raskauden aikana anemian raja-arvo on 110 g/l.

Anemia voi johtua B12-vitamiinin tai foolihapon puutteesta, jolloin anemiaa kutsutaan megaloblastikseksi anemiaksi. Nämä vitamiinit ovat tärkeitä punasolujen ja hemoglobiinin muodostumisessa. Hemolyyttiseksi anemiaksi kutsutaan tilannetta, jossa punasoluja tuhoutuu nopeammin kuin niitä syntyy. Rajua hemolyyttistä anemiaa hoidetaan sairaalassa. Anemia voi liittyä myös luuytimen sairauteen, sillä verisolut syntyvät luuytimessä. Pitkäaikaissairaudet kuten munuaisten vajaatoiminta, reumasairaudet ja syövät voivat nekin aiheuttaa anemiaa. Luuydin ei silloin pysty tuottamaan verisoluja normaalisti, ja rautalääke ei auta. Joskus pitkäaikaissairauksien yhteydessä joudutaan tyytymään hiukan matalaan hemoglobiiniin, johon elimistö pystyy onneksi usein sopeutumaan. Runsas verenvuoto voi romahduttaa hemoglobiinin nopeastikin, ja silloin hoitona käytetään verensiirtoa.

Korkea hemoglobiini

Hemoglobiini voi olla luonnostaan korkeahko. Korkea hemoglobiini voi kuitenkin johtua myös liian vähäisestä hapensaannista, jota elimistö kompensoi lisäämällä punasolujen määrää veressä. Taustalla voi olla esimerkiksi jokin keuhkosairaus tai sydänvika. Myös tupakointi nostaa hemoglobiinia, sillä häkä heikentää veren hapettumista. Hemoglobiini nousee silloinkin, kun oleskellaan vuoristossa tai urheilijoiden suorituskyvyn parantamiseen käyttämässä alppimajassa. Viimeisimmässä kyse on hyödyllisestä ilmiöstä ja hapenottokyky paranee.

Yksi syy hemoglobiinin nousuun voi olla luuytimen sairaus, jossa luuydin alkaa tuottaa liikaa punasoluja. Hemoglobiinin noustessa liikaa tilannetta hoidetaan verenluovutuksella tai solunsalpaajilla.

Hemoglobiini nousee korkeaksi myös doping-tarkoituksessa käytetyn synteettisen erytropoietiini- eli EPO-hormonin seurauksena. Valmiste on tarkoitettu muun muassa krooniseen munuaissairauteen liittyvän anemian hoitoon.