Kansansairauksien riskiryhmää ei tavoiteta ajoissa, eikä elintapaneuvonnan toteuttamiselle ole selkeää toimintamallia. Alalla on tarve sekä digitaalisten terveys- ja hyvinvointipalveluiden että terveys- ja hyvinvointialan toimijoiden yhteistyön lisäämiselle. Näin todetaan Jyväskylän yliopistossa toteutetun Asiakas on-line -hankkeen loppuraportissa.

Hankkeen tuloksissa esitetään kansansairauksien ennaltaehkäisyä ja kansanterveyden edistämistä tukeva digitaalinen palvelumalli, joka perustuu useita aineistolähteitä yhdistävään tutkimus- ja kehitystyöhön. Palvelumallissa digitaaliset ratkaisut on suunniteltu edistämään riskitekijöiden varhaista tunnistamista, asiakasryhmien segmentointia, hyvinvointisuunnittelua sekä vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä. Asiakkaan yhteydenpitoa ammattilaisiin ja elintapaohjausta tuetaan etäpalveluiden, hyvinvointisovellusten ja omaseurantamittausten avulla. Kokonaisuus mukautuu yksilön terveystilanteen, tavoitteiden ja saavutettujen elintapamuutosten perusteella.

Digitaaliset ratkaisut edistämään asiakaslähtöisyyttä ja terveysalan toimijoiden välistä vuorovaikutusta

Hankkeen tulokset kertovat, että vaikka sähköisiä palveluita on tarjolla, niiden käyttö on edelleen vähäistä. Toisaalta, asiakkailla on tarve kokonaisvaltaiselle elintapasuunnittelulle ja halukkuutta digitaalisten palveluiden käytölle.
– Yksilöllistä opastusta toivotaan erityisesti ravitsemukseen, lääkitykseen, elämänhallintaan ja liikuntaan liittyen. Ainoastaan hoitotasapainoon keskittyvä ohjaus ei ole riittävää motivoimaan oman terveyden edistämiseen. Yksilön tavoitteet ja myös myönteiset muutokset elintavoissa tulee ottaa huomioon jatko-ohjeiden antamisessa, toteaa hankkeen projektipäällikkö Reija Kuoremäki.

Ennaltaehkäisyssä miljoonien eurojen säästöpotentiaali

Asiakas on-line –hankkeessa arvioitiin myös laskennallisesti palvelumallin käyttöönotolla ja elintapaohjauksella saavutettavia potentiaalisia kustannussäästöjä. Nämä säästöt voivat tulla esille vasta vuosien päästä, mutta ennalta-arviointi perustelee resursoinnin uudistamista.
– Laskentamallien mukaan säästöpotentiaali lääkehoidon osalta esimerkiksi kohonneen verenpaineen hoidossa olisi vuositasolla arviolta 3,8 miljoonaa euroa Keski-Suomessa ja koko maan osalta noin 64 miljoonaa euroa. Jos tarkastellaan sekä lääkehoidosta että käyntien vähenemisestä muodostuvaa säästöpotentiaalia, kohonneen verenpaineen ennaltaehkäisyllä olisi Keski-Suomessa vuosittain saavutettavissa yhteensä noin 14 miljoonan euron säästöt. Koko maan tasolla vastaavat säästöt olisivat 227 miljoonaa euroa, selventää tutkimusta johtanut dosentti Toni Ruohonen.
Digitaalisten palveluiden käyttöönotto ei tapahdu hetkessä, vaan ohjausta ja koulutusta tarvitaan niin ammattilaisille kuin asiakkaillekin. Tähän tulisi varata riittävästi aikaa ja resursseja. Osa digitaalisista ratkaisuista soveltuu otettavaksi käyttöön jo nyt, mutta kestäviä ja kustannusvaikuttavia tuloksia saavutetaan toimintakäytäntöjä uudistamalla. Palveluratkaisuiden kehittäminen, testaaminen ja käyttöönotto tulisi tehdä yhteistyöverkostoissa, joihin osallistuisivat kuntien liikunta- ja hyvinvointipalvelut, järjestöt, apteekit, yksityiset terveys- ja hyvinvointialan yritykset sekä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat.

Lataa tästä Asiakas on-line -loppuraportti

(Linkki raporttiin JYUn sivuille)

Tutkimushankkeen rahoittajina ja yhteistyötahoina toimivat Tekes (nyk. Business Finland), Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Hyvis-ICT, Tieto Finland Oy (Tieto Healthcare), Magister Solutions Oy, Lookinno Oy (Medics24), Silvasti Software Oy, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (KOSKE) ja Jyväskylän yliopisto.

Kuva Reija Kuoremäki