Pimeän talven jälkeen aurinkoiset kevätsäät virkistävät mieltä ja houkuttelevat ulkoilemaan. Alkukeväästä vaatetus peittää ulkolämpötilan vuoksi vielä suurimman osan ihosta, eikä auringolta suojautuminen tunnu ehkä ajankohtaiselta. Kasvojen ja muun näkyvän ihon aurinkosuojauksesta on kuitenkin hyvä huolehtia, sillä talven jäljiltä kalpea iho palaa kevätauringossa helposti. Kevättalvella myös lumi heijastaa auringon ultraviolettisäteilyä tehokkaasti. Runsas UV-säteily ja ihon palaminen altistavat ihosyövälle, ja UV-säteily vanhentaa ihoa.

Rusketus ei suojaa palamiselta eikä ihosyövältä!

Suomessa UV-säteilyn määrä riittää ihon palamiseen maaliskuulta elokuulle. UV-indeksi (UVI) ilmoittaa auringon UV-säteilyn määrän. Kun UV-indeksi on 3 tai enemmän, tulisi aurinkosuoja viimeistään ottaa käyttöön. Aurinkoisena päivänä luku ylitetään jo aamupäivällä. UV-indeksiä voi seurata esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen sivuilta, ja se ilmoitetaan myös säätiedotuksissa.

Tehokkain suoja auringonpolttamaa vastaan on välttää auringossa oleskelua kello 11-15 aikaan päivällä. Jos auringossa kuitenkin oleskellaan, toimivat vaatetus, aurinkolasit ja aurinkovoide suojavälineinä. Aurinkolaseissa merkintä UV 100% tai UV 400 tarkoittaa täydellistä UV-suojaa. Rusketus ei käytännössä suojaa palamiselta eikä ihosyövältä, vaikka niin yleisesti luullaan.

Aurinkovoide suojaa ihoa palamiselta, muttei estä ruskettumista. Sillä täydennetään vaatetuksen antamaa suojaa. Aurinkovoiteessa ilmoitetaan SPF, eli aurinkosuojakerroin. Suojakertoimen luvulla kerrotaan se aika jonka voi tavallisesti oleskella palamatta auringossa, ja näin saadaan aika jonka voi periaatteessa oleskella suojakertoimen avulla turvallisesti auringossa. Aurinkovoiteita tulisi kuitenkin käyttää säteilymäärän vähentämiseksi, ei auringossaoloajan pidentämiseksi.

UVA- ja UVB-säteily vanhentaa ja aiheuttaa ihosyöpää

Merkintä SPF tarkoittaa suojaa pelkkää UVB-säteilyä vastaan. UVB-säteily on lyhytaaltoista säteilyä joka sekä ruskettaa että polttaa, ja aiheuttaa ihosyöpää. UVA-säteily on pitkäaaltoista säteilyä, joka ruskettaa muttei polta. Se vanhentaa ihoa ja voi aiheuttaa ihosyöpää. Kannattaakin valita aurinkosuoja jonka erikseen ilmoitetaan suojaavan sekä UVB- että UVA-säteilyltä. Aurinkovoiteiden teho perustuu kemialliseen ja fysikaaliseen suodatukseen. Kemikaalit suodattavat UVB-säteilyn lisäksi jonkin verran UVA-säteilyä. Fysikaalinen suodatus, eli sinkki- ja titaanioksidi suodattaa molempia.

Aurinkovoidetta levitetään iholle riittävä kerros hetkeä ennen ulosmenoa, ja sitä lisätään säännöllisesti puolentoista, kahden tunnin välein, hikoilun yhteydessä useamminkin. Suojakertoimen tulisi olla suuri, vähintään 30. Lapsille suositellaan suojakerrointa 50 tai 50+, sillä lapsen iho on aikuisen ihoa herkempi eikä se ole vielä täysin kehittynyt. Alle 2-vuotiaiden iho suojataan vaatteilla tai varjolla.

Ihon palamisen huomaa aristuksesta ja punoituksesta. Toisen asteen polttamaan ilmestyy myös rakkuloita ja turvotusta. Ihoa voi yrittää viilentää kylmällä vedellä, ja sille voi levittää hydrokortisonivoidetta. Tulehduskipulääke ja hydrokortisonitabletit voivat auttaa oireisiin. Lievät auringonpolttamat paranevat itsestään muutamassa päivässä. Hoitoon tulisi hakeutua, jos toisen asteen auringonpolttama on pinta-alaltaan laaja tai jos potilaalla on myös päänsärkyä, pahoinvointia ja kuumetta. Palanut ihoalue on suojattava erityisen hyvin auringolta, sillä se palaa herkästi uudelleen.