Puutiainen, arkikielessä punkki, on eläimistä ja ihmisistä verta imevä hämähäkkieläimiin kuuluva niveljalkainen. Suomessa puutiaiskausi voi kestää helmi-maaliskuusta joulukuuhun, sillä punkit ovat aktiivisia yli viiden asteen lämpötilassa. Ne levittävät pääasiassa kahta eri tautia, joista toiseen on olemassa rokote.

Puutiainen kiinnittyy tiukasti puremakohtaan ja pysyy paikoillaan päiviä, jopa viikon. Punkin pienestä koosta johtuen puremakohtakin on pieni ja saattaa jäädä ihmiseltä kokonaan huomaamatta. Punkit levittävät puremansa välityksellä tauteja, tavallisimmin borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta. Borrelioosi on näistä yleisempi, ja siihen sairastui vuonna 2015 lähes 2000 henkilöä. Samana vuonna puutiaisaivotulehdukseen sairastui 67 henkilöä, joista kaksi kuoli. Todetut sairastumiset ovat kuitenkin vain osa kokonaismäärästä, ja borrelioositapauksia arvellaankin olevan jopa 6000-7000 vuosittain.

Punkin puremaa voidaan ehkäistä käyttämällä luonnossa liikkuessa pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita ja punkkikarkotetta. Lisäksi päivittäin suoritettu punkkitarkistus voi auttaa välttämään punkin pureman, sillä punkki voi kulkea iholla joitakin tunteja ennen puremaa. Vaikka punkki ehtisikin purra, voi borrelioosilta vielä välttyä irrottamalla punkki mahdollisimman pian, mieluiten vuorokauden kuluessa puremasta. Punkki irrotetaan punkkipihdeillä mahdollisimman läheltä ihon pintaa kiinni pitäen, vetämällä ylöspäin tasaisella liikkeellä.

Puutiaisaivotulehdus

Puutiaisaivotulehdus (TBE) on virustauti, joka tarttuu punkista pureman alkuvaiheessa. Sitä esiintyy alueittain. Tartunnan voi kuitenkin saada myös pastöroimattomasta maidosta. Vähemmistö potilaista saa oireita. Viikon kuluttua tartunnasta osa oireilee muutaman päivän kuumeilulla. Suurimmalla osalla tauti ei etene tämän pidemmälle. Viikon kuluttua tästä noin kolmannes sairastuneista saa aivotulehduksen. Se oireilee kuumeena, päänsärkynä, niskajäykkyytenä, valonarkuutena, pahoinvointina ja mahdollisesti tajunnan häiriöinä, kouristuksina ja halvausoireina.

Hyvin pieni osa potilaista kuolee, mutta suurelle osalle jää pitkäkestoisia, joillekin jopa pysyviä neurologisia jälkioireita. Tällaisia ovat muun muassa ärtyneisyys, muisti- ja keskittymisvaikeudet, kuulovauriot, raajan halvaukset ja lihasheikkous. Taudista jää kuitenkin pysyvä immuniteetti puutiaisaivotulehdusta vastaan. Sairaus voidaan todeta verikokeella. Virustautina puutiaisaivotulehdukseen ei ole olemassa parantavaa lääkehoitoa. Aivotulehdusta hoidetaan sairaalassa.

Ennaltaehkäisevästi käytettävä rokote puutiaisaivotulehdusta vastaan on olemassa, ja joillakin alueilla asuvat tai oleskelevat saavat sen ilmaiseksi kansallisen ohjelman rokotteena. TBE-rokotteen voi kuitenkin saada kuka tahansa jollei erityisiä vasta-aiheita ole. Lisätietoa rokotteesta thl:n sivuilla.

Borrelioosi

Borrelioosi eli Lymen tauti on punkin pureman välityksellä tarttuva bakteerin levittämä tauti. Suomessa noin 10% puutiaisista kantaa borrelioosia, mutta paikoin jopa puolet. Varhaisvaiheessa punkin pureman kohdalle ilmaantuu rengasmainen ihottuma noin puolessa tapauksista. Se ilmestyy noin viikon kuluttua puremasta. Ihottuma voi kutista hieman. Tällaisen havaitessaan tulisi hakeutua lääkäriin, jotta voidaan aloittaa antibioottikuuri. Laajalle levinneessä ja myöhäisoireisessa borrelioosissa oireet voivat olla moninaiset, ja ilmaantua jopa vuosi infektion jälkeen. Yleisiä oireita ovat paikkaa vaihtavat lihas- ja nivelkivut. Lisäksi voi olla neurologisia oireita, joista yleisin on kasvohermohalvaus. Levinnyt myöhäinen borrelioosi voi aiheuttaa myös sydänoireita.

Varhaisvaiheessa borrelioosidiagnoosi voidaan tehdä ihottuman perusteella. Myöhäisborrelioosia epäiltäessä vasta-aineita voidaan testata laboratoriotestillä. Vasta-ainetestiä ei kannata tehdä oireettomalle, sillä vasta-aineita saattaa olla aiemmin sairastetusta infektiosta. Koska vasta-aineet pysyvät koholla vuosia tartunnan jälkeen, ei niistä ole apua myöskään hoidon onnistumisen arvioinnissa. Borrelioosia hoidetaan antibiooteilla. Joskus etenkin niveloireet voivat pitkittyä vaikka sairaus olisi asianmukaisesti hoidettu.