Masennus on varsin yleinen sairaus ja moni suomalainen sairastuukin masennukseen jossain elämänsä vaiheessa. Masennus voi myös uusiutua tai joissain tapauksissa kroonistua sekä lisätä muihin sairauksiin sairastumisen riskiä. Masennus voi pahimmillaan aiheuttaa itsetuhoisia ajatuksia tai johtaa jopa itsemurhaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että masennuksen oireet pystytään tunnistamaan ajoissa ja masennuksen hoito voidaan aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Masennuksen diagnosoinnissa täytyy huomoida, etteivät kaikki masennukseen liitetyt oireet välttämättä kerro nimenomaan mielenterveyshäiriöstä johtuvasta masennuksesta. Esimerkiksi puutostilat, kuten foolihapon ja B12-vitamiin puutos, neurologiset sairaudet tai kasvaimet saattavat aiheuttaa masennuksen kaltaisia oireita. On myös syytä selvittää masennuksen synty, sillä jotkin lääkkeet ja päihteet voivat myös aiheuttaa masennusta. Usein masennuksen tunnistamisessa usean masennukseen liitettyjen oireiden tulee täyttyä samanaikaisesti, oltava vähintään kaksi viikkoa kestäviä sekä vaikuttaa merkittävän osan päivästä.

Tarkan diagnoosin masennuksesta tekee aina lääkäri. Näin voidaan varmistua siitä, onko kyse nimenomaan masennuksesta vai johtuuko masennuksen kaltaiset oireet mahdollisesti jostain muusta tekijästä. Erilaiset masennustestit, kuten Beckin depressioasteikko, ovat hyvä apukeino masennuksen tunnistamisessa ja hoitoon hakeutumisen tarpeen selvittämisessä.

Masennus on usein monen eri tekijän summa

Monet eri tekijät voivat laukaista masennuksen tai masennus voi olla monen eri tekijän, kuten psykologisten, sosiaalisten ja biologisten tekijöiden, summa. Masennuksen puhkeamiseen voivat vaikuttaa kielteiset elämäntapahtumat tai henkilön persoonalliset ominaisuudet. Perinnölliset tekijät voivat myös altistaa masennuksen syntyyn, erityisesti jos masennuksella on taipumus uusiutua toistuvasti. Masennus voi lisäksi poikia muita sairauksia tai olla seurausta jostain toisesta sairaudesta. Masennusta sairastava henkilö voi myös kärsiä yhtäaikaisesti jostain muusta psyykkisestä oireyhtymästä, kuten esimerkiksi ahdistuneisuudesta.

Masennukseen usein liitettyjä oireita ovat:

  • alakuloinen mieliala
  • ei huvita tai jaksa tehdä asioita, jotka ennen ovat kiinnostaneet ja tuottaneet mielihyvää
  • olo on väsynyt ja voimaton
  • unettomuus tai vastaavasti liikaunisuus
  • itsetunnon aleneminen ja negatiivinen omakuva
  • keskittymisvaikeudet ja päättämättämyys
  • itsetuhoiset ajatukset
  • ruokailutottumusten muuttuminen ja tähän liittyvä painon muuttuminen

Masennuksen hoitaminen ja ennaltaehkäisy

Masennusoireiden määrä ja vakavuus kertovat masennuksen tasosta. Mikäli masennuksen oireet ovat lievät, voi itsehoitomenetelmät, kuten keskustelu tai ystävien tapaaminen, auttaa masennuksesta toipumiseen. Keskivaikeassa tai vaikeassa masennuksessa on kuitenkin syytä kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen. Tällöin masennukseen sekä masennuksen syntyyn vaikuttaviin asiohin voidaan perusteellisesti puuttua ja tarvittava hoito aloittaa varhaisessa vaiheessa.

Masennuksen hoidossa käytetään yleensä psykoteraupeuttisia hoitoja sekä tarvittaessa lääkitystä. Masennuksen laukaisevat syyt ja sairastuneen elämäntilanne tulee myös selvittää, jotta masennusta voidaan hoitaa kokonaisvaltaisesti ja oikeilla menetelmillä.

Masennuksen syntyä ja oireiden vakavuutta voidaan pyrkiä estämään tai ainakin lieventämään. Erityisesti työssäjaksamisesta, stressin-ja elämänhallinnasta sekä sosiaalisista suhteista voi löytyä apu masennuksen ehkäisyssä. Lisäksi voidaan esimerkiksi harrastusten kautta tehdä mielialaa kohottavia toimia, kuten esimerkiksi harrastaa liikuntaa, lukea kirjoja, maalailla tai tehdä muita itselle mielekkäitä asioita ja näin pyrkiä estämään masennuksen syntyä. Tärkeää on kuunnella omaa olotilaansa.

Masennuksen yhteiskunnalliset vaikutukset

Masennus on sairaus, joka muiden sairausten tavoin, vaatii hoitoa ja näin myös terveydenhuollon resursseja. Masennus vaikuttaa usein myös työelämään, sillä masennus voi lisätä sairaspoissaoloja tai johtaa jopa toimintakyvyn heikkenemiseen. Tällöin seurauksena saattaa olla pitkiäkin sairaslomajaksoja tai työkyvyttömyyttä. Kelan tietojen mukaan vuonna 2013 masennuksen aiheuttamat työkyvyttömyyseläkemenot olivat 509 miljoonaa euroa. Masennuksen aiheuttamia sairauspäivärahakustannuksia taas syntyi 108 miljoonaa euroa ja masennuksen aiheuttamalla työttömyyseläkkeellä oli noin 35 000 työikäistä. Masennuksen aiheuttamien yhteiskunnallisten vaikutusten vuoksi masennuksia tulisi pyrkiä ennaltaehkäisemään.

Medics24-lääkäripalvelun asiantuntijat auttavat myös mielenterveyden asiossa, kuten ahdistuneisuuden ja masennuksen oireissa, psyykkisen kriisin ensiavussa tai elämän-ja stressinhallinnassa. Tarvittaessa terapiakeskusteluja voidaan jatkaa sovituissa terapiatapaamisissa. Asiantuntijoiden tapaamisissa onnistuu myös niin yksilö-, ryhmä-, kuin parisuhdeterapiakin sekä työnohjaus. Asiantuntijoiden vapaita aikoja voi kysellä asiakaspalvelun asiakaspalvelu@medics24.fi kautta tai seurata medics24.fi verkkosivuamme tai facebookia.