Ärtyvän suolen oireyhtymä on toiminnallinen suolistovaiva, jonka oireet ilmenevät kipuna ja turvotuksena vatsalla, ilmavaivoina, ripulina tai ummetuksena tai vuorotellen molempina. Jopa yksi kymmenestä suomalaisesta kärsii siitä. Naisilla vaiva on yleisempi kuin miehillä. Sen lyhenne IBS tulee englanninkielisestä nimestä ”irritable bowel syndrome”. Ärtyvän suolen oireyhtymä ei ole vaarallinen. Se ei myöskään aiheuta vaikeita sairauksia, vaikka masennus, fibromyalgia ja unihäiriöt ovatkin yleisempiä niillä joilla on ärtyvän suolen oireyhtymä. IBS heikentää kuitenkin elämänlaatua merkittävästi. Kyseessä on enemmänkin ominaisuus kuin sairaus, eikä parantavaa hoitoa ole. Hoidossa tähdätäänkin oireiden vähenemiseen. Ravinto ja psyykkiset tekijät vaikuttavat oireiluun.

Itsehoidossa liikunnalla ja ruokavaliolla suuri merkitys

Ärtyvän suolen oireyhtymän toteamiseen ei ole olemassa spesifiä testiä. Tutkimuksissa suolessa ei ole havaittavissa mitään elimellistä vikaa, sen toiminta vain on häiriintynyt. Diagnoosi perustuukin oireisiin ja muun selittävän sairauden puuttumiseen. Diagnoosi voidaan tehdä ilman tarkempia poissulkevia tutkimuksia, jos oireet ovat jatkuneet pitkään eikä muita, hälyttäviä oireita ole.

Liikunta vähentää ärtyvän suolen oireilua. Tämän lisäksi ruokavaliolla on paljon tehtävissä. Tietyt imeytymättömät hiilihydraatit pahentavat oireita, joten niiden välttäminen auttaa. Näitä hiilihydraatteja kutsutaan FODMAP-hiilihydraateiksi. Lyhennys FODMAP tulee englanninkielen sanoista Fermentable Oligo-, Di-, and Monosaccharides and Polyols. FODMAP-hiilihydraatit eivät sinänsä ole epäterveellisiä, mutta aiheuttavat oireita herkkävatsaisille.  Yleisimpiä vältettäviä ovat palkokasvit, sipulikasvit, kaalit, tuotteet joissa on ksylitolia, sorbitolia, maltitolia tai mannitolia, lisättyjä kuituja sisältävät tuotteet (inuliini, frukto-oligosakkaridi) sekä laktoosi. Vältettävien listaa voi laajentaa seuraaviin mikäli edellisten välttämisestä ei ole apua: vehnä, ruis, ohra, omena, päärynä, kirsikka, luumu, vesimeloni, parsa, artisokka, sienet. Jos ruokavaliota joutuu rajoittamaan kovin laajasti, on syytä kääntyä ravitsemusterapeutin puoleen.

Vältettäviä ovat myös hiilihapolliset ja kofeiinipitoiset juomat, vehnän lese sekä monessa tapauksessa hyvin mausteiset tai rasvaiset ateriat. Gluteeni aiheuttaa osalle potilaista oireita. Ruokavalio on koostettava yksilöllisesti kokeilemalla, sillä oireita aiheuttavat ruoka-aineet vaihtelevat potilaasta toiseen. Ruokavaliolla oireita ei saada yleensä täysin poistumaan, mutta suurin osa saa ruokavaliohoidosta merkittävän avun.

Maitohappobakteerien tehoa oireisiin ei ole tutkimuksissa varmuudella todistettu, mutta jotkut kokevat niistä olevan hyötyä. Haittaa niillä ei ole havaittu olevan, joten niitä voi turvallisesti käyttää. Jotkut saavat apua piparminttuöljykapseleista. Ummetusoireisiin suositellaan liukoista kuitua sisältäviä valmisteita, esimerkiksi psylliumia tai pellavansiemenrouhetta. Ilmavaivoihin voi kokeilla dimetikoni- tai simetikonilääkettä, ja ripulioireisiin tilapäisesti loperamidi-lääkettä. Näitä saa apteekista ilman reseptiä.

Milloin hoitoon? – Onko lääkkeistä apua?

Lääkäri voi määrätä lääkkeitä ummetukseen ja ripuliin. Lisäksi joistakin masennuslääkkeistä voi olla apua ärtyvän suolen oireisiin. Myös psykologisella ja hypnoosihoidolla on saatu hyviä tuloksia.

Lääkäriin tulisi hakeutua jos tavanomaisten ärtyvän suolen oireiden lisäksi ilmenee myös muita oireita, esimerkiksi laihtumista ja väsymystä, ulosteessa on verta, suolen toiminta on vähän aikaa sitten muuttunut tai suvussa on paksusuolensyöpää tai munasarjasyöpää, tai vaivat pysyvät hankalina itsehoidosta huolimatta.