Ikääntymisen myötä lähelle näkeminen vaikeutuu vähitellen. Useimmat yli 40-vuotiaat pystyvät lukemaan paremmin pientä, lähellä olevaa tekstiä vain lukulasien avulla. Kyseessä ei kuitenkaan ole sairaus vaan normaali ikääntymiseen liittyvä ilmiö, jota kutsutaan ikänäöksi eli presbyopiaksi. Ikänäkö ilmaantuu yleensä 40–45 ikävuoden jälkeen niille henkilöille jotka aiemmin eivät ole tarvinneet silmälaseja. Likinäköiset pärjäävät usein pidempään ilman lukulaseja, ja kaukonäköiset vastaavasti saattavat tarvita lukulasit jo aikaisemmin. (Likinäköiset eli myoopit tarvitsevat kauas katsomiseen miinuslaseja, kaukonäköiset eli hyperoopit tarvitsevat puolestaan pluslaseja kauas katsomiseen). Lukunäkö heikkenee tavallisesti 60–70 ikävuoteen asti, minkä jälkeen se useimmiten tasaantuu. (lisää…)

Päätäi (lat. pediculus humanus var capitis) on tuskin paljain silmin nähtävä, 2–3 mm:n pituinen, läpikuultava siivetön hyönteinen, joka asustaa hiuksissa, enimmäkseen korvien takana ja niskassa, mutta myös muualla tukassa. Täin munia, saivareita, näkee joskus myös kulmakarvoissa ja silmäripsissä. (lisää…)

Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, joka aiheutuu erilaisista synnynnäisistä ja hankituista tekijöistä. Epilepsiassa esiintyy usein kohtauksia, joissa tajunta hämärtyy ja samalla voi esiintyä kouristuksia tai muita oireita. (lisää…)

Hilse on tavallisesti merkki rasvaisesta, tulehtuneesta päänahasta, seborrooisesta ekseemasta eli tali-ihottumasta. Sen hilse ei juuri lainkaan eroa päänahan atooppisen ihottuman aiheuttamasta hilseilystä. Kolmas yleinen hilseilyn aiheuttaja on psoriaasi. Hilsettä alkaa syntyä, kun päänahka tulehtuu ja solut alkavat jakautua nopeammin. Siinä missä orvaskesi ja marraskesi eli epidermis uusiutuvat normaalisti 6–10 viikossa, tulehtunut iho uusiutuu paljon nopeammin, jopa 10 päivässä. Epäkypsät sarveiskerroksen solut tarttuvat toisiinsa, ja niitä on niin runsaasti, että lopputuloksena on näkyvä hilse. (lisää…)

Levottomilla jaloilla tarkoitetaan alaraajojen epämiellyttävää tuntemusta, joka pakottaa liikuttelemaan jalkoja, koska se helpottaa epämiellyttävää oloa. Vaiva tuntuu lähinnä levossa ja ilmenee yleensä nukkumaanmenon yhteydessä. Tällöin se voi haitata kovastikin unen saantia. Vaiva helpottaa jalkoja liikuttaessa ja etenkin kävelemällä. Levottomat jalat eroaa selvästi “suonenvedoista”, joilla tarkoitetaan alaraajojen lihassupistuksia. Levottomien jalkojen oireyhtymästä voidaan puhua, kun vaiva ilmenee ainakin kolme kertaa viikossa ainakin kolmen kuukauden ajan. (lisää…)

Noin 10 prosentilla kuorsaavista henkilöistä esiintyy unenaikaisia hengityskatkoja. Tällöin, unen aikana hengitysteiden ahtaudesta johtuva sisäänhengityksen aiheuttama alipaine aiheuttaa hetkellisesti katkoksia ilman virratessa sisäänpäin. Katkoksen kesto on yleensä muutamasta sekunnista jopa yli puoleen minuuttiin. Katkos päättyy useimmiten korahdukseen ja nukkujan havahtumiseen, vaikkei hän aina tietoisesti heräisikään. Toistuvien unenaikaisten hengityskatkosten takia uni jää katkonaiseksi, ja siksi kuorsaaja voi tuntea itsensä väsyneeksi aamulla. Väsymys saattaa päiväsaikaan olla poikkeuksellisen voimakasta ja johtaa nukahteluun. (lisää…)

Virtsatieinfektiot ovat erityisesti naisten sairauksia. Jopa 80 prosentilla naisista virtsatieinfektio johtuu suolistossa vaarattomana asustavasta Escherichia coli -bakteerista. Virtsatieinfektio syntyy, kun välilihan eli virtsaputken ja peräaukon välisellä alueella elävät bakteerit pääsevät nousemaan virtsaputkea pitkin virtsarakkoon. Se voi olla äkillinen tai toistuva. (lisää…)